nalla on aukio nimeltä Marx-Engels-Forum.
Sen laidalla oleva sosialismin klassikoiden
pronssinen muistomerkki on vuodelta 1986.
Marx istuu ja Engels seisoo. Aika on ajanut
kaksikon ohi, mutta patsas on saanut jäädä.
Berliiniläisillä on tarjolla kaksikin lempini-
meä puistoon jätetylle parivaljakolle, "Asun-
nottomat" tai "Kulkurit". Berliinin suoma-
laisopiskelijoilla on tapana lakittaa Marx ja
Engels vapunaattona.
hävitettiin 1991. Se sijaitsi ydinkeskustan poh-
joispuolella Leninplatzilla, Leninalleen länti-
sessä päässä. Katu on saanut takaisin entisen
nimensä Landsberger Allee ja tori on nyky-
ään Yhdistyneiden kansakuntien aukio. Hel-
posti Leninistä ei kuitenkaan eroon päästy.
Patsas oli niin lujaa tekoa, että purkamiseen
varatulla summalla saatiin irti vain Leninin
pää. 129 kappaleeksi hajotettu muistomerkki
on kaivettu hiekkamaahan Köpenickin kau-
punginosaan. Pienenä vinkkinä Leninin pat-
sasta Helsinkiin ehdottaneille: sieltä sen saisi,
ja varmasti kohtuuhintaan.
peasti osoittautuneet perättömiksi kuin reaa-
lisosialismin romahduksen jälkeen 1990-lu-
vun alussa esitetyt väitteet siitä, että Marxin
ja marxilaisuuden taru olisi päättynyt. Voi-
tonvarmimmat Marx-kriitikothan riensivät
tuolloin jopa julistamaan, että historia oli nyt
vihdoinkin saapunut lopulliseen päätepistee-
seensä, liberaaliin demokratiaan ja voisi
unohtaa kaikki marxilaiset tai sosialistiset ko-
keilut (näin Francis Fukuyama).
hentynyt kiinnostus Marxiin oli väliaikainen
sukellus. Nekin neuvostokansalaiset, jotka
olivat tervehtineet riemulla kommunistipuo-
lueen komennon lakkaamista, saivat pian uut-
ta ajateltavaa Jeltsinin kauden häikäilemättö-
män ja korruptoituneen kapitalismin puris-
tuksissa. Myös kaikkialla muualla maailmas-
sa kritiikki uusliberalismin eri muotoja vas-
professori, Helsingin yliopisto
teoriat kaivettiin nopeasti uudelleen esille,
kun alkoi tulla ilmeiseksi, että kapitalismi toi-
mii edelleen noudattaen täysin samoja lain-
mukaisuuksia, joita Marx oli puolitoista vuo-
sisataa sitten analysoinut. Itse asiassa voitai-
siin väittää, että vain mittakaava on muuttu-
nut sitten Marxin päivien: kun silloin kapita-
lismi rajoittui lähinnä Länsi-Eurooppaan ja
USA:han ja koski korkeintaan kahta-, kol-
measataa miljoonaa ihmistä, nyt koko ihmis-
kunta, kuusi miljardia, elää kapitalististen
tuotantosuhteiden alaisina. Ja englantilaisten
olot pahimman "Manchester-kapitalismin"
aikana ovat nyt projisoituneet ihmiskuntaan
kokonaisuudessaan: tilastojen mukaan jopa
puolet ihmiskunnasta elää absoluuttisessa
köyhyydessä ja joutuu tulemaan toimeen dol-
larilla parilla päivässä.